Auton korin sähkövarusteet

Tehtävänä meidän piti selittää eri korinsähkövarusteiden toiminnasta ja kohteenani oli bmw 330xd e46.

Tuulilasinpesin ja pyyhkijät.

Ylempänä on kuvia auton tuulilasinpesimistä ja pyyhkijöistä. Näitten tehtävänä on pestä ja pyyhkiä likat tuuli ja takalasista. Ja joissakin autoissa on myös sadetunnistimia jotka havaitsevat kosteutta tuulilasissa ja tunnistin aktivoi pyyhkijät automaattisesti päälle.

Etupyyhkijän kytkentäkaavio.

Takapyyhkijän kytkentäkaavio.

Etupesimen kytkentäkaavio.

Takapesimen kytkentäkaavio.

Keskuslukitus.

Eli tässä bemarissa on kaukosäätöinen keskuslukitus. Keskuslukituksen tehtävänä on lukita ja avata auton ovet avaimen nappia painamalla ja peräkontin avausnappikin löytyi. ( kuvaa ei ole )

Keskuslukituksen kytkentäkaavio.

Äänimerkki.

Kuvista näkee äänimerkin kytkentäkaavion ja kuvan auton töötistä, äänimerkillä voit varoittaa muita liikenteessä olevia ihmisiä.

Penkinlämmittimet.

Uusissa autoissa on melkeimpä kaikissa penkinlämmittimet. Penkinlämmittimiä käytetään talvisin koska ne tuovat omanlaisen mukavuuden ajamiseen. Näistähän voi löytyä eri voimakkuuksia kuskin ja repsikan tarpeen mukaan.

Kytkentäkaavio penkinlämmittäjille.

Vakionopeudensäädin.

Vakionopeudensäädin on lisävaruste autoissa joka pitää kuskin haluamaa nopeutta päällä. Kuljettaja kiihdyttää auton tiettyyn nopeuteen ja aktivoi vakionopeudensäätimen päälle.

Kytkentäkaavio vakionopeudensäätimelle.

Ikkunannostimet.

Autossa oli sähkökäyttöiset ikkunannostimet jokaiselle ikkunalle, ikkunannostimet laskevat ja nostavat itseään tietysti nappia painamalla.

Kytkentäkaavio ikkunannoistimille.

Abs/Esp

Abs jarrutusjärjestelmä tarkoittaa lukiutumatonta jarrustusjärjestelmää. Kun painat jarrupolkimen pohjaan abs jarrut alkavat hakkaamaan eli jarrupoljin hyppii ylös ja alas jotta jarrut eivät lukittuisi. Esp taas jarruttaa yhtä pyörää kerrallaan jolloin auto pysyy hallinnassa ja auttaa pidon saamisessa.

Kytkentäkaavio abs/esp.

Mittaristo.

Tästä mittaristosta löytyy : polttoainemittari, nopeusmittari, kierroslukumittari, moottorinlämpötilamittari, trip-mittari, maykamittari ja keskikulutus mittari ja nämä ovat yleisiä nykyautoissa.

Kytkentäkaavio mittarille.

Vikakoodien luku.

Tehtävän lopussa piti lukea auton vikakoodit ja nollata ne. Koodien lukemiseen käytin boschin yleistesteriä.

Kuvissa näkyy testerin niin sanottu vikalista.

Kuvassa tyhjennetään vikamuistia.

Vetonivelen korjaus

Elikkäs meidän piti purkaa/korjata vetonivel ja kirjottaa siitä blogipostaus.

Tässä on vetonivel. Ensimmäisenä irroitetaan klemmarit.

Tässä meillä näkyy vetonivelen ulompipää, sokka pitää tämän paikoillaan. Sokkapihdeillä levittää sokkaa ja lyö niveleen varovasti niin se irtoaa.

Boorissa näkyy mihin lukkosokka menee kun laittaa vetarinpään takaisin.

Vetonivelen pää, tämä putsattiin huolellisesti ja purettiin kaikki irti.

Tässä kuvassa näkyy mitä vetonivelen pää sisältää.

Tämän jälkeen kasattiin vetonivelen pää ja laitettii paikoillensa. Ennen vetonivelen laittoa laitettiin suojakumi tuonne.

Tietenkin laitettiin uudet vetonivelen rasvat tuonne päähän ja suojakumiin ettei se ole aivan kuivana siellä.

Ja sittenhän tämä homma oli valmis kun laitettiin suojakumi klemmareilla kiinni.

Kytkimen korjaus

Meidän tarkoituksena on purkaa ja kasata kytkin oikein.
moottori oli otettu bemarista (323i, 1995-1997)

Aluksi kävin tulostamassa ohjelaput

Ekana aloin irrottamaan laatikkoa

 

 

Starttimoottori otettu irti.

 

Eli tässä meillä on kytkin akseli, painelaake ja siirtohaarukka

 Sitten aloin irroittamaan kytkinlevyä vauhtipyörästä.

Tässä meillä on kytkinlevy sekä vauhtipyörä.

  Tässä autossa oli kaksoismassavauhtipyörä jonka tehtävä on tasata moottirin käyntiä sekä vähentää kampiakselin vääntö tärinää jotka kuormittaa kytkintä ja vaihteistoa!

 

 

Seuraavaksi keskitin kytkinlevyn oikeaan kohtaan paineasetelmassa.

Ja aloin kiinnittämään sitä vauhtipyörään takaisin.

 

 

Tässä kuvassa meillä on painelaakeri jonka tehtävä on painaa asetelmaa joka vapauttaa kytkinlevyn jonka jälkeen voima ei enään välity moottorista vaihteistoon jolloin vaihteen vaihto on mahdollista.

 

 

 

 

Tässä kuvassa meillä on siirtohaarukka jonka tehtävänä on siirtä painelaakeria.

Rasvasin kytkin akselin boorituksen ja liukupinna  jotta painelaakeri liikkuu siinä paremmin.

 

 

 

Tässä ollaan laittamassa painelaakeria paikoilleen.

 

 

 

Sitten aloin laittamaan vaihteistoa kiinni moottoriin ja sen jälkeen kiinnitetään startti paikoilleen.

Sitten kerron vähäsen kytkimen toiminnasta...

Kun kytkinpoljinta painetaan niin neste liikkuu pääsylinteristä työsylinteriin joka painaa siirto haarukkaa joka liikuttaa/painaa painelaakeria.

Painelaakeri painaa paineasetelmaa joka vapauttaa kytkinlevyn kitkapintojen välistä.

Sitten moottorista ei välity enään voimaa vaihteistoon.

Tehtävä onnistui hyvin ja sitä tehdessäni aloin tajuamaan kytkimen toimintaa paremmin.

Anturisignaalien tutkiminen

Meidän pitää mitata tietyt anturit ja kertoa kuvin & sanoin mitä missäkin työvaiheessa mitattiin. Mittauksissa käytimme oskilloskooppia mittakäyrien näkemiseksi. Kohde autoina oli Toyota Corolla ja Bmw 325 e36.

Aloitimme tehtävän nokka-akselin asentotunnistimen mittaamisella.
Mittauksessa yhdistimme liittimen ja anturin johdoilla ns. karvasta karvaan.

Tässä videossa näkyy nokka-akselin asentotunnistimen mittakäyrä oskilloskoopilla katsottuna.
Mittakäyrän välit pienenevät mitä enemmän autolle annetaan kierroksia.

Seuraavaksi mittasimme kampiakselin asentotunnitimen. Tässä autossa on induktiivinen asentotunnistin eli itse tunnistimen päästä ei saa oskilloskoopilla mitattua vaan meidän piti mitata asentotunnistimen liittimestä joka sijaitsi imusarjan alapuolella.

 Tässä näkyy kampiakselin asentotunnistimen mittauskäyrä tyhjäkäynnillä.

Ja tässä sama homma mutta korotetuilla kierroksilla.

Seuraavana mittaustehtävänä mitattiin sytytyspuola. Kuten kuvasta näkee johtoja piti vetää aika paljon. Virtapihdit piti laittaa päävirtajohtoon. Otimme mittauksen neljännestä sytytyspuolasta.

Ylhäällä olevassa videossa näkyy puolan signaaleja eri kierrosnopeuksilla. Ja kuvissa näkyy puolan toisio puolen mittauksia. Videossa näkyvän ison piikin kohdalla näkyy sytytysjännite sen jälkeen tuleva matala katkojännite tarkoittaa palojännitettä ja piikin ja palojännitteen välinen jännite käyrä ennen normaalia käynti viivaa on kipinän kestoaika.

Seuraavaksi mittasimme ilmamassa mittarin. Ilmamassamittarin tehtävänä on laskea kuinka paljon moottori saa ilmaa käytettäväkseen eri tilanteissa. Tässä autossa ilmamassamittari oli viiskarvaisella liittimellä joka yhdistettiin johdoilla liittimestä anturiin.  Videossa testasimme ilmamassa mittarin toimintaa paineilmapistoolin kanssa suihkuttamalla ilmaa ilmanputsarin koteloon.

Kuvassa ilmamassamittarin mittauskäyrää.

Seuraavaksi mittasimme ABS jarrujen toimintaa. ABS-jarrujen toimintaa saadaan mitattua vetämällä johdot oskilloskoopista abs yksikön liittimiin. ABS yksikkö piirtää signaali käyrää sen mukaan kun renkaat pyörivät.

Viimeisenä mittasimme lambda-anturin. Lambda-anturi on happitunnistin joka osaa muuttaa ilman ja polttoaineen seoksen moottorille sopivaksi. Monissa nyky autoissa on kaksi lambda-anturia ennen katalysaattoria ja katalysaattorin jälkeen. Lambda-anturi parantaa myös moottorin hyötysuhdetta. Otimme lambdan mitta-arvot ykkös lambdan liittimestä joka sijaitsi moottorin takaosassa pakoputken yläpuolella.

Kuvassa johdot liitettynä lamdan liittimeen. Johdot yhdistettiin taas samallailla kuin jokaisessa muussakkin liittimessä eli karvasta karvaan.

Tässä video lambdan mittakäyrästä.

Tehtävän jälkeen opimme käyttämään oskilloskooppia.

Tekijät Teemu ja Roope.

Neliveto järjestelmät

Elikkäs meidän piti tutkia kolmea eri neliveto järjestelmää ja kirjottaa niistä blogit.

Haldex neliveto:

Haldex nelivetohan perustuu hydrauliseen paineeseen, lamellikytkintä ohjataan sähköisesti.
Esipaine eli ns. herätepaine kytkimeen tuotetaan sähköisesti pienellä pumpulla että neliveto järjestelmä saataisiin nopeemmin käyttöön tarpeen tullessa.
Haldex nelivetohan alkaa toimivaan sitten vasta kun etupyörät lyövät tyhjää. Oikea käyttöpäine syntyy kun eri akseleitten pyörimisnopeuksista. Haldex kytkin säätää itseään sähköisesti, välitys tulee kuitenkin hydraulisten venttiilien kautta.

Haldex kytkin on normaalisti etuvetopainotteinen eli 70/30. Haldexia käytetään volkswageneissa, mercedes-benzeissä. Joissakin mercedeksen haldexissa kuitenkin pystyy tuon nelivedon säätämään tehojakauman 50/50.

Torsen neliveto:

Torsen on täysin mekaaninen luistonrajoitusominaisuuden sisältävä tasauspyörästö, eli itsestään lukittautuva neliveto järjestelmä. Tätä neliveto järjestelmää käytetään kaikissa volkswagen - konsernin pitkittäismoottorisissa Quattro-malleissa. Torsen neliveto järjestelmä tunnistaa itse kuinka paljon eripyörien välillä tarvitaan vetoa, tämähän tapahtuu erityisten 'matopyörien' avulla. Järjestelmässä voi vetosuhde vaihtua portaattomasti etu tai takavetopainotteiseksi.

Eri tapa ratkaista itselukittuvuus on yhdistää avointasauspyörästö ja viskokytkin.

Jatkuva neliveto:

Jatkuvan nelivedon perusteena toimii yleensä tavalinnen takavetojärjestelmä, jossa kardaanin varteen tai vaihdelaatikon perään on lisätty jakolaatikko. Tämän avulla pystymme välttämään moottorin tehon jokaiseen pyörään. Kiinteissä nelivedoissa on erillinen kytkentä jotta tavallisissa ajotilanteissa autoa voi ajaa etuvedolla pelkistään. Normaali ajossa tämä neliveto joutuu kovalle rasitukselle kovissa nopeuksissa koska kaikki pyörät pyörivät samaa nopeutta. Yleensä tätä nelivetoa käytetään kun on riski jäädä kiinni.

Jakolaatikossa menee tietenkin ketju, jotta voima kardaanilta saadaan menemään etutasauspyörästölle ja siitä tietenkin etupyörille.

Miksi nelivetoisissa autoissa on tasauspyörästö?

Keskitapauspyörästö on vain uudemmissa nelivedoissa, tämä sijaitsee etu- ja taka-akselin välissä ja mahdollistaa akselien pyörimiserot. Tämä auttaa nelivetoisella autolla ajamista pitävillä pinnoilla ja vähentää rasitusta voimansiirtoon.


Miten nelivetojärjestelmä vaikuttaa auton jarrutyskäyttäytymiseen?


Vanhoissa jäykemmällä nelivedolla varustetuissa vaikuttaa kylläkin, mutta uusissa nelivedoissa ei pitäisi olla minkäänlaista vaikutusta.


Miten neliveto eroaa komponenteiltaan kaksivetoisesta autosta?

Nelivetojärjestelmässä on kaksi vetoakselia sekä toinen tasauspyörästö, jotta veto välittyy molemmille akseleille. Jos moottori on poikittain, on autossa kulmavaihde, josta voima menee taka-akselille. Jos moottori on pitkittäin autossa, on vaihdelaatikon perässä jakolaatikko, josta voima välittyy ketjun avulla etuakselillekkin. 

Viskokytkin:

Viskokytkin perustuu lamellilevyihin, joista puolet on kytketty viskon runkoon ja puolet ulostuloakseliin. Akselien välillä oleva pyörimisnopeusero lämmittää lamellilevyjä ja lisää painetta. Paineen lisääntyessä lamellilevyt painautuvat toisiinsa kiinni ja näin kytkevät akselit yhteen.

Kiinteä keskilukko:

Keskitasauspyörästön lukko lukitsee tietenkin etu- ja taka-akselin toisiinsa.

Miten nelivetoisen auton huolto eroaa kaksivetoisesta?

Koska tasauspyörästöjä on enemmän kuin kaksivetoisissa. Huolloissa enemmän öljyjä vaihdettavaksi. Myös nelivetoautoa ei käytetä jarrudynolla jarruremontin jälkeen, eikä katsastuksen yhteydessä.